lauantai 29. elokuuta 2015

Kesän viimeinen päivä

Olin jo elokuun alussa varautunut siihen, että kesää ei tullut ja pian saapuu syksy. Syksyä odotellessa kesä päättikin ilmestyä ja mulla meni melkein pari viikkoa tottua ajatukseen, että on lämmintä. Nyt kun viimein oon taas ajan tasalla, lupaillaan näiden päivien olevan viimeisiä laatuaan. Sääennusteethan lupasivat jo tiistain olevan viimeinen kesäpäivä, joten pitihän siitä ottaa kaikki ilo irti. Missäpä se paremmin onnistuisi kuin hiekkarannalla? Ei ennusteet ihan paikkaansa pitäneet, sillä tänäänkin saatiin vielä nauttia lämmöstä. Toivottavasti saa vielä huomennakin viimeisen hoitovapaapäivän viettää auringossa.




Tiistaina heti aamupäivällä pakattiin kimpsut ja kampsut mukaan. Käytiin järjestelemässä meidän kirppispöytä ja suunnattiin suoraan sieltä uimarannalle. Sää oli mitä mainioin, aurinko porotti kirkkaalta taivaalta, lämmin tuuli puhalsi järveltä ja vesi oli lämmennyt parissa viikossa tosi paljon. Ilona bongasi heti leikkipaikan ja juoksi keinumaan ja liukumaan mäkeä. Ihan yksin kiivetään jo liukumäkeen, eikä vastaan saa ottaa. Äiti istuu viereisessä keinussa kun neiti kiikkuu, koska minä ite!




Vesi houkutteli kuitenkin sen verran, ettei kauaa malttanut leikkiä. Alkuun neiti arasteli vähän, vaikka musta vesi ei ollut enää edes viileää. Vauhtiin päästyään meno oli jo ihan muuta. Ilona juoksi, sukelteli, roiskutti vettä ja laski liukumäestä suoraan järveen. Osaa meidän hienohelma olla melkoinen rämäpääkin kun sille päälle sattuu. Uimisen jälkeen iski tietysti nälkä. Onneksi oltiin varauduttu ja kylmälaukkuun oli pakattu niin leipiä ja vihanneksia kuin juomapulloja ja pientä naposteltavaa. 



Vatsa täynnä neiti nukahti rattaisiin pienten vastoinkäymisten jälkeen ja nukkuikin yli tunnin. Meille vanhemmille jäi hyvin aikaa makoilla auringossa ja napostella niitä herkkuja, joita ei Ilonalle usein sallita. Päikkäreitten jälkeen jatkettiin samalla kaavalla kuin tullessa. Ensin liukumäkeen, keinumaan ja roikkumaan tankoihin. Varsinainen apina, joka on roikkumassa joka paikassa, jopa ruokapöydän välipuissa ja ovenkahvoissa. Sen jälkeen uimaan. Tai no neiti ei enää herättyään tarjennutkaan vaan jäi isin kanssa rantaveteen pulikoimaan ja rakentelemaan hiekkakakkuja. Ihan kiva, että sain itsekin uida kunnolla edes hetken.




Neljä tuntia saatiin rannalla kulumaan ihan hujauksessa. Oltaisiin varmaan saatu enemmänkin jos ruoka-aika ei olisi alkanut kolkutella ovella. Syötiin loput eväät, jotta jaksettiin kotiin saakka. Pakattiin tavarat ja sanottiin heipat uimarannalle, todennäköisesti viimeisen kerran tänä vuonna. Harmittavaa, että kesä jäi niin lyhyeksi, ettei ehditty rannalle kuin kolme kertaa, Ilona olisi mennyt vaikka joka päivä. Ehkä sitten ensi kesänä.



1 kommentti:

  1. Mukava postaus! <3

    Me ehdimme myös vain muutaman kerran tänä kesänä rannalle, sitä jäin eniten kesässä kaipaamaan.
    Toivotaan että talvi menee nopeaan, ja kesä tulisi taas pian.
    Talvi on onneksi hyvää aikaa treenata lapsien kanssa uimataitoa uimahallissa :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...