keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Tässä ja nyt

Kello on puoli 11, taapero herää viidennen kerran, mies tulee töistä kotiin menee nukkumaan ja lähtee aamulla ennen heräämistäni. Ketuttaa enemmän kuin laki sallii. Miksi se tänne tulee nukkumaan, nukkuisi rekassaan, odottaisi viikonloppuun tai kesälomaan ja tulisi ajan kanssa. Kuuluu kuudennen kerran itkun sekainen huuto, äiti, samaan hengen vetoon pitkä kuorsaus, en voi kuin huokaista. Kiroan mielessäni jomottavaa vatsaa ja päähän kasvanutta kuhmua. En jaksa tai uskalla nousta, pelkään, että taju lähtee jo pelkästä väsymyksestä ja iltapalansijaiskahvista, puhumattakaan jomotuksista. Uhmaan olotilaani ja lähden suihkuun sellaisella rytinällä, että pelkään naapurinkin lasten heräävän. Ei herää edes omani, eikä lähde taju tai edes jalat alta. Sen sijaan lähtee jomotus ja ketutus. Onni on tässä ja nyt.

Pitkä kuuma suihku ensimmäistä kertaa puoleentoistavuoteen. Iltapalaksi lämpimiä voileipiä ja pussillinen Dumleja, vain ja ainoastaan minulle. Oivallinen blogiteksti ja ennen kaikkea ne kaksi tuhisijaa sängyn pohjalla. Olisihan se voinut jäädä sinne rekkaansakin, muttei jäänyt. Se on se rakkaus, en tiedä onko sen kohde tuhiseva taapero, minä vai vain pehmeä sänky, ehkä kaikki kolme mutta jos se rakastaa edes jotain, minä olen tyytyväinen, koska minä rakastan. Kello soittaa aamulla kello 8.00, mutta se on sen ajan murhe. Onni todellakin on tässä ja nyt. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...