keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Realistinen blogi on SE juttu!

Kuten otsikko kertoo, realistinen blogi on se juttu tämän hetken blogimaailmassa. Kaikkialta toitotetaan kuinka halutaan kuulla tarinoita todellisesta arjesta, jossa kaikki on päin sitä itseään. Joo ymmärrän, itsekin luen mielelläni sellaisia blogeja, joissa uskalletaan sanoa jos jokin harmittaa tai suoraan sanottuna vituttaa se ainainen puurolautasten jynssääminen. Kyllä muakin harmittaa, väsyttää ja itkettää aina joskus, mutta suurimman osan ajasta kaikki on hyvin, ellei jopa paremmin. Tekeekö se mun blogista huonomman jos meidän elämä on helppoa ja hauskaa. Jos osaan kääntää harmit ja tappiot voitoksi enkä jää mutaan rypemään, siksikö joku jättää juttuni lukematta? Kyllä muakin harmittaa kun maitolasi kaatuu tai kylpyankka uiskentelee vessanpöntössä, mutta en totta vie muista niitä asioita enää siinä vaiheessa kun illalla alan kirjoittamaan! 



Haluan tuoda arkeen luksusta ja vaihtelua järjestämällä erilaisia ajanvietteitä, leipomalla herkkuja tai ihan tavallisena lauantaina kattamalla pöydän "paremmilla astioilla". En tee sitä siksi, että voisin kuvata Instagramiin ja blogiin tyylikkäitä kuvia ja hifistellä kuinka meillä kaikki on täydellistä. En todellakaan! Teen se siksi, että se piristää arkea, joka on välillä muuten niin harmaata. Ne arjen pienet aarteethan sinne valokuva-albumeihin tai nykypäivänä Instagramiin pitäisikin tallettaa. En minä ainakaan niillä kuvilla halua kenellekään esittää, jotain mitä meillä ei todellisuudessa ole, vaan haluan tallettaa ne johonkin jotta voin vanhana muistella kuinka sitä nuorena jaksoi panostaa. 

Jos minulla olisi aikaa tulla kirjoittamaan ihan koska tahansa, myönnän, että täälläkin olisi varmasti paljon enemmän negatiivisia juttuja. Mutta kuten mainitsin, ne ovat niin pieniä murheita, ettei niitä enää illalla edes muista. Voihan olla, että jossain vaiheessa tulen rytinällä alas täältä pilvilinnoistani ja kaikki todella menee päin persettä. Sitä on kuitenkaan turha murehtia nyt, sen aika on sitten joskus ja todennäköisesti silloin se näkyy myös täällä blogissa. Nyt kaikki on paremmin kuin hyvin enkä viitsi tänne tulla valehtelemaan tai liioittelemaan, etteikö olisi, vain siksi että joku haluaa sellaista lukea. 

6 kommenttia:

  1. Minua ei taas henk koht kiinnosta lukea päivästä toiseen niitä tylsiä arjen haasteita. Ei niiden kertomisessa ole mitään rohkeaa kuten nämä "elämänmakuiseksi" itseään tituleeraavat bloggaajat selittävät. About 90% blogeista on niitä. Todella omaperäistä. En muutenkaan ihaile voivottelevaa asennetta tai huonon käytöksen puolelle osuvaa suorapuheisuutta. Pidän sitä enemmänkin sivistymättömyytenä johon usein yhdistyy asenneviat.

    Vielä vähemmän kiinnostaa mitkään "minulla on mielipide"-jutut. Tuntuu, että noita lukee pääsääntöisesti astetta tyhmemmät ihmiset jotka tarvitsevat jonkun kärkkään jumalakakaran kertomaan heille mielipiteen joita he eivät itse osaa oikein pukea edes sanoiksi, saati sitten omissa aivoissakaan.

    Miksi muuten kauniit ajatukset, onnellisuus ja siisteys ei tunnu näiden tallukoiden mielestä olevan "elämänmakuista"?? :D Minusta se juuri on sitä. Masennuksenmakuista minä enemmän näen niissä ongelmissa joita blogeissa puidaan, ei niissä ole mitään hienoa tai ihailtavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, alkaa pikku hiljaa kyllästyttää kun lähes jokaisen postauksen otsikko on jotenkin negatiivinen. Tulee itsellekin paha mieli kun jatkuvasti lukee muiden murheita. Silloin tällöin niitä vielä voisi lukea, mutta kun joka toinen teksti on tällainen. Mietityttää välillä, että eivätkö ne ihmiset osaa tehdä elämälleen mitään jos kaikki on koko ajan niin huonosti vai onko se pelkkä asennekysymys. Kyllä minä ainakin pidän omaakin blogiani elämänmakuisena vaikka se onkin melko positiivinen, sellaista meidän todellinen arki on. :)

      Poista
  2. Hyvä kirjoitus ja hyvä, että keskusteluun tulee myös näitä mielipiteitä! Tosiaan kaikki eivät tykkää lukea realistisia, avoimen rehellisiä blogeja, vaikka niiden tärkeyttä nyt rummutetaankin monessa paikassa. Kirjoitin itsekin juuri samasta asiasta aavistuksen eri näkökulmasta, mutta komppaan kyllä ajatuksiasi ihan täysin. Minulla on ihan yhtä huono muisti kurjien asioiden muistamisessa ja toisaalta, vaikka päivä olisikin ollut pelkkää väsymystä ja kiukkua, en illalla tyttöjen mentyä nukkumaan jaksa jatkaa vellomista ärsytyksessä vaan mieluummin keskityn kirjoittamaan mukavista tai muuten tärkeistä asioista.

    Jos haluat lukea oman kirjoitukseni aiheesta, se löytyy täältä . Tervetuloa muutenkin kurkkaamaan Tipulaani! :)

    Ihanan keltainen blogi muuten sinulla!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla etteivät kaikki sentään etsi pelkästään realistisia blogeja! Todella hyvin kirjoitit sinäkin aiheesta vaikkakin vähän eri näkökulmasta, olisi tekstisi voinut yhtä hyvin olla minun suustani :) Eihän kaikkien blogien ole tarkoituskaan olla realistisia vaan jakaa inspiraatiota ja tuskin ketään inspiroi esimerkiksi sisustus jonka päällä on kasa likapyykkejä tai tiskejä :D

      Kiitos kehuista! Mukavan oloinen ja pirteän värinen blogi sinullakin! :)

      Poista
  3. No mun viimeisin postaus oli nyt sitten varmaan sitä negatiivista realismia pahimmillaan tiski- ja pyykkivuorineen :D Itse luen blogeja, joissa on sitä elämää, hyvässä ja pahassa. Jatkuva negatiivisuus ei ole kivaa luettavaa, mutta jotenkin siirappinen tekstikin karkottaa minut. Niiden tasapaino on paras :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En nyt ihan laskisi sun postausta siihen kategoriaan, jotka mua äsyttää, koska sun tekstissä ei ollut mitenkään negatiivinen asenne :) Ja niin kuin tuohon postaukseen kirjoitinkin on munkin mielestä kiva lukea välillä arjen haasteista, mutta jatkuvaa valitusta en siedä :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...