keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Teiniäidit suurennuslasin alla

Jälleen kerran Facebookia selatessani osui silmääni, nuoriin äiteihin kohdistuva syytös. "Suuri osa nuorten äitien lapsista syö mielialalääkkeitä", huusi otsikko, iskien suoraan vyön alle. Myöhemmin kyseistä tekstiä etsiessäni, ei se enää osunut silmiini, mutta vastaan tuli toinen, toistaan inhottavampia uutisia. Nuoret äidit käyttävät aiempaa enemmän päihteitä, Masentuneet nuoret äidit, Nuoret äidit tupakoivat muita äitejä enemmän, Nuoret äidit lytätään neuvolassa.. En voi väittää etteivätkö nämä tutkimukset pitäisi paikkaansa, mutta miksi ne ovat jatkuvasti esillä? Nuoria äitejä syytellään, mollataan ja vähätellään, ehkä juuri näiden otsikoiden vuoksi. Samoin tehdään mediassa, joka on yksi suurimpia vaikuttajia, ihmisten mielipiteisiin. Missä viipyvät otsikot, joissa kehutaan teiniäitejä ja tehdään vanhemmista äideistä vastaavia tutkimuksia?



Tiedän itseäni kaksikymmentä vuotta vanhempiakin äitejä jotka tupakoivat raskaus- ja imetysaikana. Sekään ei ole oikein, silti syytökset kohdistuvat lähes poikkeuksetta nuoriin. Jokaiseen neuvola käyntiin kuuluvat kysymykset siitä miten pärjätään, onko tarpeeksi rahaa ja kai lapsi saa riittävästi ruokaa ja vaatteita. En usko, että ne ovat mitään rutiinikysymyksiä. Jo äitiysneuvolan sijainen huokui inhoa vatsaani kohtaan. Ilme kertoi, ettei hän aikonut uskoa mitään mitä sanoin. Onneksi näinkin pienellä paikkakunnalla suurin osa ihmisistä on suvaitsevaisia. Saattaisi olettaa, että vauvakerhoissa vastassa on "parempien äitien" piiri, joka katsoo meitä nuoria alaspäin. Onneksi näin ei kuitenkaan ole. Ikinä en ole suoranaisesti kuullut pahaa sanottavaa tilanteestamme. Lenkkeillessä vanhat naiset katsovat alta kulmain ja miespuoliset kaverit epäilevät minun valehtelevan kun sanon nauttivani tästä elämäntilanteesta. 



Jos otsikko, jolla tämä postaus lähti liikkeelle, pitäisi paikkaansa, suurin osa maamme vanhuksista käyttäisi mielialalääkkeitä. Vielä sata vuotta sitten oli täysin normaalia saada ensimmäinen lapsensa kuusitoistavuotiaana. Milloin siitä tuli yli kolmekymppisten yksinoikeus? Kukaan ei ole valmis vanhemmaksi ennen kuin vanhemmuuden kokee. Ei kuusitoistavuotias eikä nelikymppinen. Kyse on jostain paljon suuremmasta. Elämäntilanteesta, menneisyydestä, omasta terveydestä ja ympärillä olevista läheisistä. Toivon, että vielä jonain päivänä kuka tahansa voi saada lapsia, ilman syytöksiä tai epäluuloja. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...